Euroopan unionin neuvosto: Neuvosto hyväksyi 20. huhtikuuta 2015 asetuksen, jossa asetetaan enimmäistasot pankki- ja luottokorttimaksuista veloitettaville siirtohinnoille.

27.4.2015 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Neuvosto hyväksyi 20. huhtikuuta 2015 asetuksen, jossa asetetaan enimmäistasot pankki- ja luottokorttimaksuista veloitettaville siirtohinnoille

Tarkoituksena on vähentää vähittäiskauppiaiden ja kuluttajien kustannuksia ja helpottaa EU:n laajuisten maksumarkkinoiden luomista. Asetuksen ansiosta korttien käyttäjillä on entistä enemmän tietoa maksuvälineitä valitessaan.   

Kortinhaltijan
pankki veloittaa vähittäiskauppiaan pankilta siirtohinnan joka kerta,
kun kuluttaja maksaa kortilla. Kuluttajat eivät useinkaan ole tietoisia
tällaisista maksuista, mutta vähittäiskauppiaille ja viime kädessä
kuluttajille ne maksavat kymmeniä miljardeja euroja vuodessa. Siirtohintojen taso vaihtelee paljon jäsenvaltioiden välillä, mikä luo esteitä EU:n sisämarkkinoille.   

Pankki- ja luottokorttien katot  

Seuraavia siirtohintojen enimmäistasoja aletaan soveltaa 6 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta: 

  • Kaikki luottokorttitapahtumat: 0,3% tapahtuman arvosta.
  • Kaikki pankkikorttitapahtumat: 0,2% tapahtuman arvosta. Kotimaisten pankkikorttitapahtumien
    osalta jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia tapahtumakohtaisen
    siirtohinnan, joka on enintään 0,05 euroa, yhdistettynä 0,2%:n
    enimmäistasoon. Ne voivat tehdä näin edellyttäen, että
    maksukorttijärjestelyn siirtohintojen yhteenlaskettu määrä on enintään
    0,2% kotimaisten pankkikorttitapahtumien vuotuisesta kauppa-arvosta
    kussakin maksukorttijärjestelyssä. Lisäksi viitenä ensimmäisenä
    soveltamisvuonna jäsenvaltiot voivat soveltaa 0,2%:n enimmäistasoa, joka
    on laskettu kaikkien kotimaisten pankkikorttitapahtumien vuotuisena
    painotettuna keskiarvona kussakin maksukorttijärjestelyssä.
  • Kotimaiset maksutapahtumat, jotka eivät ole eriteltävissä pankki- tai luottokorttitapahtumiksi (yleiskorttitapahtumat):
    sama enimmäistaso kuin kotimaisten pankkikorttitapahtumien osalta.
    Enimmäistasojen ensimmäisen soveltamisvuoden aikana jäsenvaltiot voivat
    kuitenkin määritellä enintään 30% kotimaisista “yleiskorttitapahtumista”
    luottokorttitapahtumiksi, joihin sovellettava siirtohintojen
    enimmäistaso on 0,3% tapahtuman arvosta.   

Avoimuus  

Uudet säännöt edistävät kilpailua ja helpottavat uusien toimijoiden pääsyä markkinoille, mikä parantaa maksuvälineiden saatavuutta.  

Avointen mekanismien ansiosta vähittäiskauppiaat tietävät, minkä tasoisia siirtohintoja
niiltä veloitetaan, kun ne hyväksyvät kortteja. Uusien sääntöjen
ansiosta niiden on helpompi valita, mitkä maksukortit ne hyväksyvät.  

Korttijärjestelyt
on usein suunniteltu houkuttelemaan pankkeja laskemaan liikkeeseen omia
korttejaan antamalla pankkien periä korkeampia maksuja.
Vähittäiskauppiaat siirtävät korttimaksujen hyväksymisestä aiheutuvat
kustannukset asiakkailleen nostamalla hintoja. Tietyissä
maksukorttijärjestelyissä, jotka ovat pankkien yhteenliittymien
johtamia, jäsenpankit sopivat siirtohinnoista monenvälisesti.  

Yhteisymmärrys Euroopan parlamentin kanssa  

Asetus
hyväksyttiin sen jälkeen, kun siitä oli päästy yhteisymmärrykseen
Euroopan parlamentin kanssa ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti
hyväksyi sovitun tekstin 10. maaliskuuta 2015.


Lisätietoa 

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments