EIT: Puhelinkuuntelun käyttäminen todisteena ei loukannut EIS 6 artiklaa, vaikka todistajaa ei näistä kuultu

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tuoreessa ratkaisussa katsonut, että ns. poissaolevan todistajan puhelinkuunteluiden käyttäminen todisteena oikeudenkäynnissä ei loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Ratkaisussa huomioitiin, että kuuntelutallenteet eivät olleet ratkaiseva näyttö valittajan syyllisyydestä, ja puheenjohtaja oli lisäksi huolehtinut prosessuaalista oikeusturvatakeista. EIT painotti, että vastakuulusteluoikeus on kuitenkin edelleen erittäin tärkeä.

EIT:n lehdistötiedotteesta:

In [a] Chamber judgment in the case of Seton v. the United Kingdom (application no. 55287/10) the European Court of Human Rights held, unanimously, that there had been:

no violation of Article 6 § 1 in conjunction with Article 6 § 3 (d) (right to a fair trial and right to obtain attendance and examination of witnesses) of the European Convention on Human Rights.

The case concerned the complaint of a criminal convict about the admission of evidence of an absent witness at his trial.

The Court applied the principles established in its Grand Chamber judgments in two cases concerning the absence of witnesses at a public trial, Al-Khawaja and Tahery v. the United Kingdom and Schatschaschwili v. Germany (2011 and 2015 respectively).

It found that the criminal proceedings as a whole had not been rendered unfair by the admission in evidence of the recordings of the absent witness’s telephone conversations, having regard to the fact that there had been other decisive incriminating evidence, and that the trial judge had applied procedural safeguards capable of counterbalancing the witness’s absence at trial.

Koko lehdistötiedote, missä myös linkki koko tuomioon, löytyy täältä: here