EIT: Saksassa perintöoikeuden poissulkeva lainsäädäntö syrjivä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta kohtaan

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) katsoi tuoreessa tuomiossaan, että Saksassa voimassa oleva lainsäädäntö, jossa ennen 1.7.1949 avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella ei ollut perintöoikeutta isänsä jälkeen, oli syrjivä. EIT katsoi, että sinänsä lainsäädännölle esitetyt perusteet kuten oikeusvarmuus ja vainajan ja hänen perheensä suojaaminen, olivat hyväksyttäviä. Kuitenkaan ei ollut perusteltua, että lainsäädännössä oli asetettu tietty päivämäärä, jota ennen avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset olivat perintöoikeudellisesti eri asemassa kuin avioliitossa syntyneet ja tuon päivämäärän jälkeen avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset.

Ratkaisulla voi olla vaikutusta Suomessakin tilanteissa, joissa joudutaan soveltamaan isyyslain 67 §:ää ennen 1.10.1976 syntyneisiin lapsiin, joiden isän isyyttä ei ole aikanaan ole vahvistettu ja perittävä on kuollut ennen 31.1.2012.

EIT:n lehdistötiedotteesta:

In [a] Chamber judgment in the case of Mitzinger v. Germany (application no. 29762/10) the European Court of Human Rights held, unanimously, that there had been:

a violation of Article 14 (prohibition of discrimination) in conjunction with Article 8 (right to respect for private and family life) of the European Convention on Human Rights.

The case concerned inheritance rights of children born outside marriage. Ms Mitzinger, the applicant, complained that she could not assert her inheritance rights after her father’s death in 2009, as she had been born out of wedlock and before a cut-off point provided for by legislation in force at the time. Notably, children born outside marriage before 1 July 1949 were excluded from any statutory entitlement to inherit and from the right to financial compensation.

The Court found that the aims pursued by Ms Mitzinger’s difference in treatment, namely the preservation of legal certainty and the protection of the deceased and his family, had been legitimate. However, it was not satisfied that excluding children born out of wedlock before a certain cut-off point provided for by legislation had been a proportionate means to achieving the aims sought to be achieved. Decisive for that conclusion was the fact that Ms Mitzinger’s father had recognised her. Furthermore, she had regularly visited him and his wife. The latter’s awareness of Ms Mitzinger’s existence, as well as of the fact that the legislation allowed children born inside marriage and outside marriage after the cut-off date to inherit, had therefore to have had a bearing on her expectations to her husband’s estate. In any case, European case-law and national legislative reforms had shown a clear tendency towards eliminating all discrimination regarding the inheritance rights of children born outside marriage.

Koko lehdistötiedote, missä myös linkki koko tuomioon, löytyy täältä: here