OM: Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa tulossa valtakunnalliseksi

Kolmen vuoden ajan osassa Suomen käräjäoikeuksia kokeiltu huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelumenettely aiotaan vakinaistaa koko maahan

Kokeilussa toteutetun seurannan perusteella saadut kokemukset ovat
olleet hyviä. Seuranta-aikana valtaosassa huoltoriitoja päästiin
sovintoon, ja prosessi oli oikeudenkäyntiin verrattuna sekä nopeampi
että edullisempi kaikkien osapuolten kannalta. Hallituksen eduskunnalle
14. marraskuuta antamassa esityksessä ehdotetaan menettelyn
vakinaistamista koko maahan.

Asiantuntijapalveluiden järjestäminen tulisi käräjäoikeuden
hallinnollisen sijaintikunnan tehtäväksi, mutta valtio korvaisi kulut.
Sovittelun osapuolille asiantuntija-avustajan käyttäminen olisi
maksutonta.

Suuri osa tuomioistuimiin ohjautuvista huoltoriidoista on erittäin
vaikeita. Asiantuntija-avustajana toimiminen on vaativaa ja edellyttää
monipuolista ammattitaitoa ja osaamista, minkä vuoksi
asiantuntija-avustajien pätevyydestä on tarpeen säätää laissa.

Lapsen etu keskiössä

Tuomioistuimen velvollisuutena on sovittelussakin huolehtia lapsen
edun toteutumisesta. Huoltoriitaoikeudenkäynti on yksi vaikeimmista
prosesseista, joihin lapsi voi joutua osalliseksi, joten lapsen
psyykkisen hyvinvoinnin ja kehityksen näkökulmasta vanhempien pääseminen
riitaisissa huolto- ja tapaamiskysymyksissä sovintoon on ensiarvoisen
tärkeää.

Ensisijaisesti huolto- ja tapaamisasiat tulee pyrkiä sopimaan
kunnallisissa peruspalveluissa, ja näin tekeekin valtaosa eroavista
vanhemmista. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että matalan kynnyksen
peruspalvelut kuten lastenvalvojien sopimuspalvelu ja
perheasiainsovittelu toimivat kunnissa hyvin. Tuomioistuinsovittelu on
tarkoitettu vaihtoehdoksi vasta silloin, jos edessä olisi muutoin
oikeudenkäynti.

Joustava ja epämuodollinen menettely

Huoltoriidan sovittelussa sovittelijana toimii tuomari. Häntä avustaa
asiantuntija, jonka keskeinen tehtävä on tuoda esiin lapsen
psykologinen etu ja edistää vanhempien välistä vuorovaikutusta.
Asiantuntija-avustajat ovat kokeilun aikana olleet psykologeja tai
sosiaalityöntekijöitä.

Vuosina 2011-2013 aluksi neljässä ja sen jälkeen lisäksi vielä
seitsemässä käräjäoikeudessa toteutetun kokeilun loppuraportin mukaan
eri ammattikuntien edustajien työskentely yhdessä on sujunut hyvin ja
tuonut sovitteluun merkittävää lisäarvoa. Valtaosa vanhemmista oli
kyselyn perusteella tyytyväisiä sovitteluun.

Osapuolilla on tuomioistuinsovittelussa oikeus käyttää myös lakimiesavustajaa.

Kustannustehokkuus paranee

Esitys liittyy oikeudenhoidon uudistamisohjelman tavoitteeseen
edistää oikeusasioiden sujuvaa käsittelyä ja lyhentää oikeudenhoidon
kokonaiskestoa. Tulokset osoittavat, että sovittelun avulla voidaan myös
hallitusohjelman mukaisesti parantaa lapsen asemaa oikeudenkäytössä.

Oikeudenkäyntiin verrattuna sovittelun avulla voidaan säästää sekä
tuomioistuimien että sosiaalitoimen voimavaroja. Sovittelu edellyttää
tuomioistuimessa vähemmän kanslia- ja tuomarityötä kuin oikeudenkäynti.
Sovittelut vähentävät myös tuomioistuinten tarvetta tehdä
sosiaalitoimelle olosuhdeselvityspyyntöjä. Onnistuneet sovittelut
vähentävät myös lakimiesavustajan työtä ja sen myötä asiakkaan
oikeudenkäyntikuluja sekä oikeusavun kustannuksia.

Jotta sovittelun tuloksellisuutta voidaan tulevaisuudessakin seurata,
oikeusministeriön tavoitteena on perustaa huoltoriitojen sovittelun
seurantaryhmä.

Uudistuksen mahdollistavien lakien on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.