OM: Hallitus tehostaa suojaa syrjintää vastaan

Hallitus antoi 3. huhtikuuta eduskunnalle esityksen uudeksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi. Tavoitteena on yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen

Syrjityksi
tulleiden oikeussuojaa parannettaisiin ja velvollisuutta edistää
yhdenvertaisuutta laajennettaisiin. Esitykseen sisältyy muutoksia myös
naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin eli
tasa-arvolakiin.

Uusi yhdenvertaisuuslaki

Uusi
laki antaisi nykyistä laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakia
sovellettaisiin julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan.
Yksityiselämä, perhe-elämä ja uskonnonharjoitus jäisivät kuitenkin
soveltamisalan ulkopuolelle.

Suoja syrjinnältä olisi yhtäläinen
riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään,
kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen,
terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun
henkilöön liittyvään syyhyn.

Velvoite edistää yhdenvertaisuutta
laajenisi koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä,
oppilaitoksia ja työnantajia. Heille tulisi velvollisuus laatia
suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelman
laatimisvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi muita kuin niitä työnantajia,
joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

Viranomaisen,
koulutuksen järjestäjän ja työnantajan olisi tarvittaessa kohtuullisia
mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa
yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Myös
tarjolla olevia tavaroita ja palveluja tulisi saada yhdenvertaisesti
muiden kanssa. Henkilön vamma olisi otettava huomioon palvelutilanteessa
ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi järjestämään sitä
tarvitsevalle esteetön kulkureitti.

Työnantajilla on jo nykyisin
velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaista työntekijää
varten. Sen sijaan palveluiden ja tavaroiden tarjoajille (esim.
hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille) tämä olisi uusi
velvoite.

Käytännön parannuksia syrjityn oikeusturvaan

Nykyisin
syrjityksi joutuneen mahdollisuudet saada esimerkiksi neuvoja ja
oikeusapua ovat erilaiset sen mukaan, mikä katsotaan syrjinnän
perusteeksi. Myös viranomaisvalvonnassa on eroja. Syrjintää koskevia
asioita käsitellään tuomioistuimissa ja muissa toimivaltaisissa
viranomaisissa toistaiseksi varsin vähän verrattuna siihen, miten
yleistä syrjintä asiaa selvittäneiden tutkimusten mukaan ilmeisesti on.

Vähemmistövaltuutetusta
tehtäisiin syrjintä-asioita laajasti käsittelevä
yhdenvertaisuusvaltuutettu. Kun vähemmistövaltuutettu valvoo vain
etnisen syrjinnän kiellon noudattamista, valvoisi
yhdenvertaisuusvaltuutettu yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien
syrjintäperusteiden osalta.

Yhdenvertaisuuden toteutumista
työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvoisivat edelleen
työsuojeluviranomaiset, mutta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi
työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu
valvoisi edelleenkin tasa-arvolain noudattamista.

Syrjintälautakunta
ja tasa-arvolautakunta yhdistettäisiin. Uuden lautakunnan toimiala
kattaisi kaikkien syrjintäperusteiden valvonnan. Lautakunta voisi antaa
kielto- ja velvoitepäätöksiä sekä yhdenvertaisuuslain nojalla myös
vahvistaa osapuolten välisen sovinnon. Lautakunta voisi asettaa kielto-
ja velvoitepäätöksensä tehosteeksi uhkasakon.

Lautakunnan
tehtäviin ei kuuluisi tutkia työelämän syrjintätilanteita
yhdenvertaisuuslain alaan kuuluvissa tapauksissa, koska tällaisten
tilanteiden valvonta kuuluisi työsuojeluviranomaisten tehtäviin.
Tasa-arvolain osalta lautakunta tutkisi myös työelämän kysymyksiä.

Oikeusministeriö
on asettanut työryhmän valmistelemaan tasa-arvovaltuutetun,
lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun toimistojen ja hallinnon
kokoamista oikeusministeriön hallinnonalalle. Siirto koskisi myös uutta
lautakuntaa. Työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi tämän
vuoden loppuun mennessä.

Myös syrjintään syyllistyneelle
määrättäviä seuraamuksia täsmennettäisiin. Syrjitylle maksettavan
hyvityksen yläraja poistettaisiin.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen sisältyy pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan.

Muutokset tasa-arvolakiin

Sukupuolisyrjinnän
kiellosta ja sukupuolten tasa-arvosta säädettäisiin edelleen
tasa-arvolaissa. Tasa-arvolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset
sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän
kiellosta. Näiden syrjintäkieltojen on tarkoitus estää ennen muuta
sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten, kuten transsukupuolisten
henkilöiden, kokemaa syrjintää. Tasa-arvolakiin tulisi myös velvoite
ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta
johtuvaa syrjintää.

Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia
säännöksiä tarkistettaisiin, jotta ne toimisivat nykyistä tehokkaammin
naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä.
Palkkakartoituksen sisältö määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin.
Lakiin sisällytettäisiin velvollisuus tiedottaa henkilöstölle
tasa-arvosuunnitelmasta ja henkilöstön osallistumista vahvistettaisiin.
Työpaikan tasa-arvosuunnitelma voitaisiin jatkossa laatia vähintään joka
toinen vuosi nykyisen vuosittaisen tarkastelun sijasta.

Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu laajennettaisiin myös perusopetusta antaviin oppilaitoksiin.

Lisätietoa

Oikeusministeri Henriksson: Yhdenvertaisuuslaki vahvistaa perusoikeuksia käytännössä