Sisäministeriö käynnistää rahankeräyslainsäädännön muutostarpeiden jatkoselvityksen

Valtioneuvostolle virkatyönä tehtävä selvitys rahankeräyslainsäädännön kehitysnäkymistä valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä

Sisäministeriö on jo pitempään kerännyt aineistoa rahankeräyslakiin
kohdistuvista muutostoiveista. Lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn
tulevan rahankeräyslain osauudistuksen yhteydessä järjestettiin laaja
keskustelu- ja kuulemistilaisuus rahankeräyslain muutostarpeista.
Lisäksi Otakantaa.fi –palvelussa järjestettiin kansalaiskysely samasta
aiheesta.

Sisäministeri Päivi Räsänen on keskiviikkona 19.2. asettanut työryhmän selvittämään rahankeräyslainsäädännön muutostarpeita.

-Kuulemisissa nousi esiin sellaisia muutostoiveita, joihin
valmisteilla olleella osittaisuudistuksella ei voitu vastata. Kuulemiset
myös osoittivat, että rahankeräyslakiin kohdistuu vastakkaisia
muutosodotuksia. Jotkut tahot haluavat vapauttaa rahankeräykset kokonaan
lupamenettelystä. Toiset taas katsovat, että rahaa lahjoittavien
ihmisten kuluttajansuojan korkeasta tasosta tulee pitää huolta ja
keräykset tulee pysyttää edelleen lupamenettelyn piirissä, Räsänen
toteaa.

Sosiaalinen media tarjoaa tänä päivänä uusia keinoja vapaalle
kansalaistoiminnalle ja sen rahoittamiselle, mutta yhtä lailla se myös
mahdollistaa petollisen toiminnan. Joukkorahoitus on mahdollista
toteuttaa kuluttajansuojan huomioivana vastikkeellisena ennakkomyyntinä,
mutta joukkorahoitukseen vastikkeettomana toimintana liittyy
rahankeräyslakia laajempia sääntelytarpeita ja kysymyksiä, joita
pelkästään rahankeräyslain muutoksella ei voida ratkaista.

Kansainvälinen vertailu puolestaan osoittaa, että yhtenäistä mallia
rahankeräysten ja hyväntekeväisyystoiminnan sääntelylle ei ole.
Keräyksiä valvotaan joko lupamenettelyn, hyväksynnän, auktorisoinnin,
erilaisten rajoitusten taikka verotuksen keinoin.

-Eduskunnan käsittelyyn kohta tulevassa rahankeräyslain
muutosesityksessä on kyse osittaisuudistuksesta. Osittaisuudistukseen
päädyttiin mm. siitä syystä, että haluttiin varmistaa yleishyödyllisen
toiminnan rahoittaminen jatkossakin rahankeräyksillä. Lakia ehdotetaan
muutettavaksi niin, että jatkossa rahankeräyslupa voidaan myöntää,
vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä.
Esitetyillä muutoksilla pyritään helpottamaan rahaa keräävien yhteisöjen
asemaa rahankeräysluvan saajina. Myös yliopistojen asema halutaan
turvata rahankeräyslupien saajina.

-Toinen syy osittaisuudistukseen oli, että eduskunta edellytti
hallituksen arvioivan mahdollisuutta myöntää evankelis-luterilaiselle
kirkolle tai ortodoksiselle kirkkokunnalle taikka niiden seurakunnalle
tai seurakuntayhtymälle rahankeräyslupa, Räsänen toteaa.

Räsäsen mukaan nyt käynnistyvä selvitystyö on ehdottaman tarpeellinen,
jotta voidaan arvioida pitäisikö rahankeräyslaki kokonaisuudessaan
uudistaa. -Kaikkien muutostoiveiden taustalla on hyvä muistaa, että
kansalaisten luottamus rahankeräyksiin tulee säilyttää, Räsänen
painottaa.

Lisätietoa