Elinkautisvankien määrän kasvu on Suomessa taittunut ja kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen.
Viime vuoden lopussa elinkautisvankeja oli vankiloissa suorittamassa rangaistustaan yhteensä 203, kun luku vuotta aikaisemmin oli 208.
Viimeisimmän vankilukuilmoituksen mukaan 16. helmikuuta elinkautisvankeja oli 201 kappaletta.
Elinkautisvankien määrä nousi kovaa vauhtia 1990-luvun alkupuolelta alkaen. Vuonna 1993 alussa elinkautista vankeusrangaistusta suoritti Suomessa alle 30 vankia. Sadan elinkautisvangin määrä meni rikki vuonna 2004 ja kahdensadan vuonna 2012.
Määrän kasvuun vaikutti erityisesti muutos mielentilatutkimusten linjauksissa 1990-luvulla. Alentuneesti syyntakeiseksi arvioitujen henkirikoksiin syyllistyneiden määrä romahti. Yhä useampi murhasta tuomittu arvioitiin syyntakeiseksi ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Alentuneesta syyntakeista ei voitu tuomita elinkautiseen vankeuteen, vaan he saivat määräaikaisen tuomion.
Joidenkin tutkijoiden mukaan myös tuomioistuimet tuomitsivat useammin tekijän murhasta tapon sijasta ja näin elinkautisvankien määrä kasvoi.
Rikosseuraamuslaitoksen erikoissuunnittelijan Ilppo Alatalon mukaan mitään dramaattista tuskin viime vuonna tapahtui, joka selittäisi kasvun taittumista.
Alatalon mukaan mielentilatutkimuksissa aikoinaan tapahtunut linjanmuutos on nyt saavuttanut lakipisteensä.
– Henkirikosten määrä on pysynyt koko ajan suurin piirtein samana. Nyt kaikki vankilassa olevat elinkautisvangit on tuomittu tämän uuden tulkinnan aikana. Ei ole enää uutta ”kasvupotentiaalia”, vaan nyt määrä vastaa aika lailla vuosittaista henkirikosten tasoa.
Suomessa tehdään vuosittain noin sata henkirikosta. Määrä on ollut lievässä laskussa.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi huomauttaa myös henkirikosten määrän lievästä laskusta vuosittain. Hänen mukaansa laskuun vaikuttaa muiden muassa väestön ikääntyminen.
– Ei ole enää niin paljon nuorta väkeä, jolla on voimia tappaa toisiaan.
Lisätietoa