Esitys tiedustelutoiminnan valvonnasta eduskunnalle

25.1.2018 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Tiedustelulainsäädännön uudistuksessa siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisille annettaisiin uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja -toimivaltuuksia.

Hallitus esittää, että siviili- ja
sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa varten perustettaisiin uusi
viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.

Eduskunnalle tänään annetun esityksen
mukaan tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä muodostuisi sekä
parlamentaarisesta valvonnasta että laillisuusvalvonnasta vastaavasta
tiedusteluvaltuutetusta. Tavoitteena on järjestää tiedustelutoiminnan
valvonta siten, että se täyttää vaatimukset valvonnan tehokkuudesta ja
riippumattomuudesta.

Salassa käytettävillä tiedustelumenetelmillä
puututaan yksilön perusoikeuksiin, erityisesti yksityiselämän ja
luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Esityksen mukaan
luottamusta tiedustelutoiminnan asianmukaisuuteen ja yksilön
oikeusturvan toteutumiseen turvattaisiin tiedustelutoiminnan
laillisuusvalvonnan tehokkaalla järjestämisellä ja valvontaelinten
vahvalla asemalla ja toimivaltuuksilla.

Eduskuntaan uusi valiokunta

Tiedustelutoiminnan
parlamentaarista valvontaa harjoittaisi uusi eduskunnan
erikoisvaliokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta. Valiokunnan
perustaminen edellyttää eduskunnan työjärjestyksen muuttamista, ja siitä
on laadittu erillinen eduskunnan puhemiesneuvoston ehdotus.

Uudessa
tiedustelutoiminnan valvontalaissa säädettäisiin
tiedusteluvalvontavaliokunnan oikeudesta tietojen ja selvitysten
saamiseen. Valiokunnalla olisi laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus
saada tiedusteluvaltuutetulta ja muilta viranomaisilta sekä muilta
julkista tehtävää hoitavilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta.

Valtuutetulla vahva asema ja laajat toimivaltuudet

Tiedusteluvaltuutettu
toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä ja olisi
toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun tehtävänä olisi
valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja
ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa.
Tiedusteluvaltuutetulla olisi vahva asema ja tehokkaat toimivaltuudet
laillisuusvalvonnassa.

Tiedusteluvaltuutetun nimittäisi
valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Uuden valtuutetun
tehtävät ja toimivaltuudet eivät rajoittaisi ylimpien
laillisuusvalvojien, oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen, tai muiden
erityisvaltuutettujen valvontatoimivaltaa.

Tiedusteluvaltuutetulla
olisi laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada viranomaisilta ja
muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta selvityksiä
tiedustelutoiminnasta. Valtuutettu voisi myös tehdä tarkastuksia
viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien
toimitiloissa.

Tiedusteluvaltuutettu voisi määrätä
tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän
katsoo viranomaisen menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa.
Tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän käytön
keskeyttämiseksi tai lopettamiseksi valtuutettu voisi antaa väliaikaisen
määräyksen, joka olisi saatettava viivytyksettä luvan myöntäneen
tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuimen olisi ratkaistava asia
kiireellisesti.

Valtuutettu voisi myös määrätä lainvastaisesti
hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi. Jos tiedusteluvaltuutettu
katsoo, että valvottava on toiminut lainvastaisesti, hän voisi ilmoittaa
asian toimivaltaiselle esitutkintaviranomaiselle.

Valtuutettu
myös seuraisi ja arvioisi toimialansa lainsäädännön toimivuutta ja
tekisi tarpeelliseksi katsomiaan kehittämisehdotuksia.
Tiedusteluvaltuutettu antaisi vuosittain kertomuksen toiminnastaan
eduskunnalle, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvostolle.
Valtuutettu voisi antaa myös erillisen kertomuksen tärkeäksi
katsomastaan asiasta. Hänen tulisi viedä merkittävät valvontahavaintonsa
eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi.

Yksilön oikeusturvan takaamiseksi mahdollisuus kanteluun

Tiedusteluvaltuutetulle
voitaisiin esityksen mukaan tehdä kanteluja tiedustelutoiminnan
laillisuuskysymyksistä. Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö,
joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voisi myös pyytää
tiedusteluvaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen toiminnan
lainmukaisuuden.

Tällaisen pyynnön tekeminen koskisi esimerkiksi
tilanteita, joissa henkilö saa viranomaiselta tiedon häneen
kohdistetusta tiedustelutoiminnasta sen jälkeen, kun
tiedustelumenetelmän käyttö on päättynyt. Tällaisia
jälkikäteisilmoituksia annettaisiin tiedustelun kohteille tietyistä
tiedustelumenetelmistä kuten telekuuntelusta, televalvonnasta ja
tietoliikennetiedustelusta.

Esitys tiedustelutoiminnan valvonnasta eduskunnalle

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments