Kaksi ennakkopäätöstä: oliko varallaoloaika työaikaa ja mikä tuomioistuin on toimivaltainen

KKO 2015:48 ja 2015:49: Työaika – Varallaoloaika
Tuomioistuimen toimivalta – Yleinen tuomioistuin vai työtuomioistuin
Tuomioistuin- vai hallintoriita-asia

KKO:2015:49

L ja M olivat työskennelleet kunnan palveluksessa
sairaankuljettajina. Heidän tehtäviinsä oli kuulunut varallaolo, josta
heille oli maksettu varallaolokorvaus. Varallaoloaikana L:n ja M:n oli
tullut olla lähtövalmiudessa ambulanssissa 15 minuutin kuluessa
hälytyksestä. Työnantaja ei ollut velvoittanut L:ää tai M:ää
oleskelemaan työpaikalla varallaoloaikana, ja he olivatkin lähellä
asuvina voineet oleskella myös kotonaan.

Pelkästään 15 minuutin
lähtövalmiusaikaa ei näissä oloissa voitu pitää sellaisena, että
varallaoloaikaa olisi tällä perusteella pidettävä työaikana. Koska L ja M
eivät ole olleet muutoinkaan varallaoloaikanaan sidottuja työhönsä tai
työpaikkaansa, kyse ei ole ollut työajasta.

Se, onko varallaolo
mahdollisesti haitannut työaikalain 5 §:n 1 momentin viimeisessä
virkkeessä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomasti työntekijöiden
vapaa-ajan käyttöä, ei vaikuta sen arviointiin, onko varallaoloaika
ollut työaikaa vai ei. Ks. KKO:2015:48

Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta. (Ään.)

KKO:2015:48

Tuomioistuimen toimivalta – Tuomioistuin- vai hallintoriita-asia
Työaika – Varallaolo

A oli toiminut kaupungin palveluksessa palomiehenä useiden
peräkkäisten määräaikaisten työsopimukseksi nimettyjen sopimusten
perusteella. Siitä riippumatta, olivatko A:n tehtävät edellyttäneet
virkasuhdetta, hänen palvelussuhteensa katsottiin Korkeimman oikeuden
tuomiossa selostetuin perustein työsuhteeksi. Yleinen tuomioistuin oli
siten toimivaltainen käsittelemään A:n sen perusteella kaupunkiin
kohdistamat vaatimukset.

Kysymys myös siitä, oliko varallaoloksi
kutsuttua aikaa pidettävä työaikana, kun A:n tuli olla lähtövalmiudessa
viiden minuutin kuluessa hälytyksestä. Ks. KKO:2015:49

Kysymys lisäksi A:n oikeudesta vaatimiinsa palkkasaataviin. (Ään.)