Hallinto-oikeus jätti toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta vaatimuksen yliopiston kirjaston myöhästymismaksun poistamisesta

17.5.2016 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Itä-Suomen HAO: Yliopiston kirjasto – Myöhästymismaksu – Hallintopäätös – Julkisoikeudellinen asia – Yksityisoikeudellinen sopimus

Valittajalle oli kertynyt Itä-Suomen yliopiston kirjastossa
myöhästymismaksua hänellä lainassa olleiden teosten laina-ajan
ylittymisen johdosta. Valittaja oli pyytänyt Itä-Suomen yliopiston
kirjaston johtajaa ja kielteisen vastauksen saatuaan Itä-Suomen
yliopiston hallintojohtajaa kohtuullistamaan myöhästymismaksua
suhteellisuus- ja kohtuullisuusperiaatteisin vedoten. Vaatimukseen oli
annettu sähköpostitse kieltävät vastaukset.

Valittaja vaati
hallinto-oikeudessa edelleen myöhästymismaksun poistamista tai
kohtuullistamista. Hallinto-oikeus jätti vaatimuksen tutkimatta
seuraavilla perusteilla.

Itä-Suomen yliopisto on
itsehallinnollinen julkisoikeudellinen laitos. Se on itsenäinen
oikeushenkilö eikä kuulu valtionhallintoon. Yliopistossa ei ole virkoja,
vaan henkilöstö on työsuhteessa yliopistoon. Tämä yliopiston
organisatorinen asema on pohjana arvioitaessa sitä, onko kyseessä
hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluva hallinto-oikeudellinen asia.

Osana
toimintaansa yliopisto hoitaa julkisoikeudellisia hallintotehtäviä.
Näitä tehtäviä hoitaessaan yliopiston tekemät päätökset ovat
hallintoasiaa koskevia päätöksiä. Hallintopäätökset ovat viranomaisen
yksipuolisesti tekemiä päätöksiä ja koskevat yleensä yksilön
julkisoikeudellisesti määriteltyä oikeutta, etua tai velvollisuutta. On
katsottu, että tällaisia ovat muun muassa yliopiston päätökset, jotka
koskevat opiskelijoiden valintaa, opiskeluoikeuden menettämistä tai
jatkamista, tutkintotodistuksia, kurinpitoa ja oikaisuhakemuksia.
Toisaalta hallintoasioita eivät ole yksityisoikeudellista oikeussuhdetta
koskevat päätökset.

Kirjastotoiminnassa on kyse palvelusta,
jossa aineiston omistaja muun muassa lainaa omistamaansa aineistoa.
Kirjastotoimintaa harjoittavat niin yksityiset kuin julkiset toimijat.
Joiltakin osin kirjastotoiminta on säänneltyä. Esimerkiksi
yliopistolaissa säädetään Helsingin yliopiston ylläpitämästä
kansalliskirjastosta ja kirjastolaissa säädetään kuntien yleisten
kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista. Kirjastotoimintaa ei ole
säädetty Itä-Suomen yliopiston lakisääteiseksi tehtäväksi.
Kirjastopalvelua voidaan pitää yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää
tukevana palveluna. Kuitenkaan kirjaston asiakkuus ei ole sidonnainen
yliopistoon, vaan kirjastopalvelun asiakkaana voi olla kuka tahansa
luonnollinen henkilö.

Itä-Suomen yliopiston kirjaston
myöhästymismaksun määräämisessä tai perimisessä ei ole kyse eduskunnan
säätämiin lakeihin perustuvien säännösten tai niiden perusteella
annettujen määräysten noudattamisen valvonnasta ja niiden rikkomisesta
johtuvien hallinnollisten seuraamuksien määräämisestä. Lailla ei ole
säännelty yliopiston kirjaston mahdollisuutta esimerkiksi päättää
käyttösäännöistä ja käyttösääntöjen rikkomisesta perittävistä maksuista.
Myöhästymismaksun osalta ei ole kyse myöskään esimerkiksi
yliopistolaissa säädetystä opetuksen maksuttomuudesta. Myöskään
valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen toiminnassa perittävistä
maksuista (1082/2009) ei ole säännöksiä kirjaston perimästä
myöhästymismaksusta.

Edellä mainitun mukaisesti Itä-Suomen
yliopiston kirjaston myöhästymismaksusta ja sen määräytymisen
perusteista ei ole säännöksiä. Myöhästymismaksu perustuu Itä-Suomen
yliopiston määrittelemiin kirjaston käyttösääntöihin ja myöhästymismaksu
on määritelty kirjaston palveluhinnastossa. Saadun selvityksen
perusteella asiakas sitoutuu asiakastietolomakkeen allekirjoittamisella
kyseisen lomakkeen mukaisesti noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä ja
vastaamaan kortillaan lainatusta aineistosta.

Hallinto-oikeuden
käsityksen mukaan nyt kyseessä olevan myöhästymismaksun perusteena on
yliopiston kirjaston ja asiakkaan välinen sopimussuhde. Asiakkaan
ottaessa vastaan Itä-Suomen yliopiston kirjaston kirjastokortin ja
täyttäessä ja allekirjoittaessa asiakastietolomakkeen, kirjaston ja
asiakkaan välille on syntynyt sopimus. Siltä osin kuin kyse on
myöhästymismaksusta, hallinto-oikeuden käsityksen mukaan kyse on
yksityisoikeudellisesta sopimuksesta. Kirjasto on lainannut omistamaansa
aineistoa asiakkaalle vapaasti määritteleminsä laina-aikaa ja sen
mahdollista rikkomista koskevin ehdoin, joihin asiakas on sitoutunut.
Näin ollen myöhästymismaksun perimisessä on kyse yksityisoikeudelliseen
sopimukseen perustuvasta maksusta eikä kyseessä ei ole
julkisoikeudellinen asia.

Koska kyseessä ei ole
julkisoikeudellinen asia, myöhästymismaksun periminen ei ole
hallintovalituksena tutkittava valituskelpoinen hallintopäätös.
Valitusta ei voida tutkia tavanomaisena hallintovalituksena eikä suoraan
ulosottokelpoista julkisoikeudellista saatavaa koskevana
perustevalituksena. Kyse ei ole myöskään hallintoriitana tutkittavasta
julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevasta riita-asiasta.
Perustuslain turvaama tieteen ja ylimmän opetuksen vapaus ei anna
aihetta arvioida asiaa edellä mainitusta poiketen.

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments