Kun laissa ei erikseen sallita kehitysvammaisen kameravalvontaa WC-tiloja myöten, ei keino ollut hyväksyttävissä
21.12.2016 | OikeusuutisetTurun HAO:
Kehitysvammaisten erityishuolto – Rajoitustoimenpiteet – Kameravalvonta
Kehitysvammaisen X:n huoneessa oli
ollut kameravalvonta, jonka näkymä oli ulottunut myös WC-tiloihin.
Oikeuskysymyksenä oli sen arvioiminen, onko tämä laillinen
rajoitustoimenpide.
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
lain 3 a lukuun on 10.6.2016 tullut itsemääräämisoikeuden vahvistamista
ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa koskevat säännökset
(42 §–42 q §).
Mainitun lain 42 m §:ssä on säädetty valvotusta
liikkumisesta rajoitustoimenpiteenä. Pykälän 1 momentin mukaan
toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattihenkilö voi valvoa erityishuollossa olevan henkilön liikkumista
toimintayksikössä, poistumista toimintayksiköstä ja liikkumista
toimintayksikön tai sen yhteydessä olevan piha-alueen ulkopuolella, jos
henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi oman terveytensä tai
turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden.
Jolleivät muut keinot ovat riittäviä, henkilön liikkumista voidaan
valvoa henkilön ylle kiinnitettävän teknisen valvontalaitteen avulla,
suunnitellusti saattajan avulla tai muulla vastaavalla tavalla. Pykälän 2
momentissa säädetään mahdollisuudesta lukita henkilön oman huoneen ovi
lyhytaikaisesti yöaikaan, jolleivät 1 momentissa tarkoitetut keinot ole
riittäviä henkilön liikkumisen valvomiseksi. Siinä todetaan, että
tällöin toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattihenkilön on valvottava lukitussa huoneessa
olevaa henkilöä koko lukitsemisen ajan olemalla hänen välittömässä
läheisyydessään niin, että henkilökunnalla on mahdollisuus saada yhteys
huoneessa olevaan henkilöön. Myös henkilöllä itsellään on oltava
mahdollisuus saada yhteys henkilökuntaan.
Sosiaali- ja
terveysvaliokunnan mietinnössä 4/2016 vp on tämän pykälän kohdalla
todettu, että henkilön liikkumista valvottaessa on aina harkittava, mikä
on lievin mahdollinen keino, jolla säännöksessä tarkoitettu terveyteen
ja turvallisuuteen kohdistuva vaara voidaan välttää. Sitten on käsitelty
keinoja, joilla voidaan valvoa henkilön poistumista ja todettu muun
muassa, että poistumisen valvontaan voidaan käyttää myös erilaisia
lukituksen ja kulunvalvonnan teknisiä välineitä edellyttäen, että ne
eivät loukkaa yksityisyyttä. Sen jälkeen on todettu näin: “Silloin, kun
kameravalvontaa käytetään toimintayksikön ulko-ovien kulunvalvonnassa,
tulee erityisesti pitää huoli toimintayksikössä olevien henkilöiden
yksityisyyden suojasta. Yksityisyyttä loukkaavasta kameravalvonnasta voi
seurata rangaistus rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaisena salakatseluna.
Avointa kameravalvontaa, jonka kohteeksi tarkkailtavat joutuvat vain
ohimenevästi ja siihen varautuen ja jota ei kohdisteta erityisesti
kehenkään, ei rikoslain 24 luvun perustelujen mukaan ole yleensä
pidettävä lainkohdassa tarkoitetulla tavalla yksityisyyttä loukkaavana.
Samoin on arvioitava tilannetta, jossa tieto kameravalvonnasta on
paikalla oikeutetusti oleskelevilla, vaikka tarkkailun kohteeksi voi
satunnaisesti joutua muukin kameravalvonnasta tietämätön kuin
oikeudettomasti paikalle tullut. Sosiaalihuollon toimintayksikön
ulko-ovelle sijoitettujen, kulunvalvontaan tarkoitettujen kameroiden
käyttöä ei näin ollen voida pitää yksityisyyttä loukkaavana eikä sitä
myöskään voida pitää 42 m §:ssä tarkoitettuna rajoitustoimenpiteenä.”
Kehitysvammaisten
erityishuollosta annetussa laissa ei ole säännöksiä kameravalvonnasta
rajoitustoimenpiteenä. Kaikkea kameravalvontaa ei silti ole edes
pidettävä rajoitustoimenpiteenä. Huone ja saniteettitilat kuuluvat
kuitenkin perustuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun yksityiselämän ja
kotirauhan suojan piiriin. Tämän kaltaisissa tiloissa harjoitettava
kameravalvonta on rajoitustoimenpide, jota ei voida käyttää ainakaan
ellei laissa ole tähän oikeuttavaa säännöstä. Tällaista säännöstä ei
siis ole. Lähinnä on mainittu kehitysvammalain
42 m §:n 2
momentissa säädetty lyhytaikainen oven lukitseminen yöaikaan. Sekin
edellyttää muun muassa, että ammattihenkilön on valvottava henkilöä koko
lukitsemisen ajan. Tämä ei ole ilmennyt olleen käytännössä mahdollista
silloin kun huoneessa ja saniteettitiloissa on jatkuva kameravalvonta.
Edellä olevissa oloissa kameravalvonta ei ole laillinen keino X:n
tarpeen mukaisen hoidon ja valvonnan järjestämiseksi.