Yritysten välinen sopimus kiinteistönvälitystoimista toisen lukuun – maksettu korvaus onkin palkkaa

KHO:2016:154

Ennakkoperintä – Ennakonpidätys – Palkka – Työkorvaus – Kiinteistönvälitystoiminta – Välitysliikerekisteri

A Oy harjoitti
kiinteistönvälitystoimintaa A Oy:n ja alalla franchising-yrittäjänä
toimineen C Oy:n välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti siten, että
välityssopimukset tehtiin C Oy:n nimiin ja välityspalkkiot ja
asiakasvarat ohjattiin C Oy:n tilille. C Oy maksoi A Oy:lle palkkion,
josta C Oy vähensi franchising-maksun ja oman osuutensa. A Oy:tä ei
ollut rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneistojen
välitysliikkeistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetuksi välitysliikkeeksi,
eikä sillä ollut sanotun lain 5 §:ssä tarkoitettua vastaavaa hoitajaa.
Sen sijaan C Oy:llä oli kyseinen vastaava hoitaja ja se oli rekisteröity
kiinteistönvälitysliikkeeksi.

Kun otettiin huomioon
yhteistyösopimuksen sisältö sekä se seikka, ettei A Oy voinut
oikeudellisesti harjoittaa luvanvaraista kiinteistönvälitystoimintaa
itsenäisesti omaan lukuunsa, korkein hallinto-oikeus katsoi, että C Oy:n
A Oy:lle maksamaa korvausta ei ollut pidettävä ennakkoperintälain 25
§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna työkorvauksena vaan A Oy:n
osakkaalle B:lle maksettuna ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1
kohdassa tarkoitettuna palkkana.

Ennakkoratkaisu.

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1476941848788.html