Usein kysyttyä ns. tekijänoikeuskirjeistä

13.2.2017 | Tiedotteet

Julkisuudessa on uutisoitu niin sanotuista tekijänoikeuskirjeistä, joita yksi tai useampi asianajo- tai lakiasiaintoimisto on lähettänyt päämiehensä asiamiehenä yksityishenkilöille. Tyypillisesti kirjeissä pyydetään oikeudenhaltijalle korvausta elokuvien tai tv-sarjojen luvattomasta levittämisestä vertaisverkoissa.

Myös Asianajajaliitto on saanut asiasta palautetta. Vastaamme tässä aiheesta usein esitettyihin kysymyksiin.

Mitä asialle tehdään Asianajajaliitossa?

Asianajajien toimintaa valvoo Asianajajaliiton yhteydessä toimiva itsenäinen valvontalautakunta. (Muiden lakimiesten valvonnasta ks. kohta 3.) Valvontalautakunta tutkii asioita sille saapuneiden kanteluiden perusteella. Kantelun voi tehdä kuka tahansa, jonka mielestä asianajajan toiminta rikkoo hyvää asianajajatapaa. Myös Asianajajaliiton hallitus voi harkintansa mukaan saattaa asianajajan toiminnan valvontalautakunnan käsiteltäväksi.

Tekijänoikeuskirjeistä on tullut valvontalautakuntaan yhteensä kymmenen kantelua (tilanne 28.2.2017).

Millaisiin asioihin valvontalautakunta ottaa kantaa?

Valvontalautakunta käsittelee asianajajan toimintaa koskevat moitteet, jotka on esitetty kantelussa. Valvontalautakunta ei voi tutkia eikä ottaa kantaa näyttökysymyksiin, esimerkiksi tekijänoikeuskirjeiden osalta siihen, onko kirjeen saanut henkilö syyllistynyt laittomaan toimintaan.

Käsitteleekö valvontalautakunta muita kuin asianajajia kohtaan tehtyjä kanteluita?

Valvontalautakunta tutkii kantelut, jotka koskevat asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia. Muiden lakimiesten osalta kanteluita ei voida käsitellä valvontalautakunnassa. Luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin kohdistuvat kantelut tutkitaan vain, jos kyseessä on niin sanottu oikeudenkäyntiasia.

Tekijänoikeuskirjeiden osalta valvontalautakunta on linjannut, että tekijänoikeuskirjeiden lähettäminen katsotaan oikeudenkäyntiä valmistelevaksi toimeksi ja niihin liittyvät kantelut tutkitaan myös luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien osalta.

Lue lisää valvonnasta

Millaisia kanteluita on ratkaistu?

Valvontalautakunta on ratkaissut yhdeksän kantelua (tilanne 28.2.2017).

Kahdeksasta kantelusta valvontalautakunta ei langettanut seuraamusta. Tyypillisesti kanteluissa moitittiin kirjeen lähettänyttä asianajajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa epäasiallisesta painostuksesta ja perusteettomista vaatimuksista. Valvontalautakunta ei kuitenkaan näissä tapauksissa pitänyt pelkkää kirjeen lähettämistä epäasiallisena painostamisena tai havainnut, että kirjeissä olisi esitetty ilmeisen perusteettomia vaatimuksia. Valvontalautakunta on muun muassa todennut ratkaisuissaan, että asianajajalla on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että hänen asiakkaaltaan vastaanottamansa tiedot ovat paikkansapitäviä. Kantelijat eivät myöskään pystyneet osoittamaan sitä, että kirjeen vastaanottajat eivät olleet syyllistyneet elokuvien tai tv-sarjojen luvattomaan jakamiseen.

Yhdestä kantelusta valvontalautakunta langetti seuraamukseksi huomautuksen. Ratkaisu ei ole lainvoimainen, sillä siitä on valitettu hovioikeuteen. Asianajaja oli lähettänyt tapauksessa useaan otteeseen samansisältöisen vaatimuskirjeen, vaikka vastapuoli oli ilmoittanut jo ensimmäisen yhteydenoton jälkeen toivovansa asian jatkokäsittelyä tuomioistuimessa. Valvontalautakunta katsoi ratkaisussaan asianajajan toimineen hyvän asianajajatavan vastaisesti.

Lisäksi vireillä on yksi Asianajajaliiton hallituksen käynnistämä kantelu. Asianajajaliitto haluaa selvittää tekijänoikeuskirjeissä esitettyyn hyvitysvaatimukseen sisällytettyjen selvityskulujen kohtuullisuutta.

Kuinka kauan kanteluiden käsittely kestää?

Vuonna 2016 asioiden keskimääräinen käsittelyaika valvontalautakunnassa oli noin kuusi kuukautta.

Millaisia seuraamuksia valvontalautakunta voi langettaa?

Seuraamukset ovat lievimmästä vakavimpaan: huomautus, varoitus, seuraamusmaksu tai Asianajajaliitosta erottaminen.

Vuonna 2016 valvontalautakunnan kaikista ratkaistuista kanteluista seuraamus määrättiin 42 prosentissa tapauksista. Seuraamusta ei tullut 56 prosentissa, ja 2 prosenttia jätettiin tutkimatta (esim. koska tapahtumista kulunut yli viisi vuotta tai asia oli ratkaistu aiemmin).

Kuka ratkaisee oikeudellisen puolen?

Mikäli kirjeen saaja ja lähettäjä eivät pääse sovinnolliseen ratkaisuun asiassa, lähettäjällä on oikeus vaatia saatavia oikeusteitse. Tekijänoikeuskirjeiden osalta markkinaoikeus ottaa tällöin oikeusprosessissa kantaa väitettyyn laittomuuteen.

Ajankohtaista uutisointia:

Tavallisen internetkäyttäjän suoja vahvistui merkittävästi – tekijänoikeus­kirjeiden kulta-aika on nyt ohi (17.6.)
Oikeus linjasi: Operaattorin ei tarvitse jakaa liittymien omistajien yhteystietoja tekijänoikeusriidoissa (12.6.)

(Tekstiä päivitetty 29.6.2017)