rss Asianajajaliiton tiedotteita ja lausuntoja

23.5.2018 9.27

Lausunto konkurssilain tarkistamista koskevasta mietinnöstä

Dnro 24/2018

Lausuntopyyntönne: OM 25/41/2015

LAUSUNTO KONKURSSILAIN TARKISTAMISTA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

1. Yleistä

Työryhmän mietintö on perusteellinen ja hyvin laadittu. Työryhmä on löytänyt toimivia ja johdonmukaisia ratkaisuja niihin kysymyksiin, joihin ratkaisuja on etsitty. Työryhmän mietintö on keskittynyt oikeisiin asioihin eikä mietinnön mukaisten säädösmuutosten jälkeen ole ajankohtaisia konkurssilain muutostarpeita.

Lain tasolla asiasta ei liene järkevää eikä ehkä mahdollistakaan tarkemmin säätää, mutta Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että tietojärjestelmien ja rekisterien rajapintoja tulee kehittää edelleen. Tietotekniikan keinoin on mahdollista poistaa kaikki kaksinkertainen työ, jossa merkintöjä joudutaan tekemään eri rekistereihin. Esimerkkinä vaikkapa Kosti-merkintä pesäluettelon viipymisestä ja samasta asiasta tehtävä ilmoitus käräjäoikeudelle.

Asianajajaliitto pitää tärkeänä myös sitä, että tietotekniikkaa ja järjestelmien rajapintoja kehitetään edelleen siten, että tunnistautuminen Kostiin ja Kostista lähetettävät viestit ovat mahdollisimman helposti käyttöön otettavissa ja yksinkertaisia kaikkien asianosaisten kannalta.

2. Konkurssisaatavien selvittäminen ja menettelyn määräajat

A Konkurssisaatavien selvittäminen

Esityksessä ehdotetaan konkurssimenettelyn velkaselvittelyn yksinkertaistamista keventämällä pesäluettelon sisältövaatimuksia konkurssisaatavien osalta. Jatkossa pesäluetteloon merkittäisiin kaikkien velallisen velkojen ja sitoumusten sijasta velallisen suurimmat velkojat ja niiden saatavat, merkittävimmät muut sitoumukset sekä arvio velkojen kokonaismäärästä.

Asianajajaliitto toteaa muutosesityksen olevan velkojien etujen ja julkisen intressin vuoksi perusteltu ja tarpeellinen.

Pesäluettelon laatiminen on useammalta näkökannalta katsottuna olennainen osa konkurssimenettelyä. Menettelyssä, jossa konkurssisaatavien selvittäminen toteutetaan lähtökohtaisesti kahdessa vaiheessa, ensin pesäluettelon ja toisessa vaiheessa konkurssivalvontojen yhteydessä, on tarkoituksenmukaista keventää pesäluettelolle asetettavia vaatimuksia. Muutosesitys tarkoittaisi vain pesäluettelon vähimmäissisältöä eikä pesänhoitajalla olisi estettä sisällyttää pesäluetteloon jatkossakin velallisen kaikki velat.

Asianajajaliitto toteaa, että esityksessä ei ehdoteta muutoksia pesäluettelon vahvistamiseen. Konkurssilain 4 luvun 6 §:n mukaan velallisen on vahvistettava allekirjoituksellaan pesäluettelo oikeaksi. Pesäluettelon vahvistaminen on jatkossakin tärkeä osa konkurssimenettelyä, ja pesäluettelon velkaselvittelyn yksinkertaistuessa korostuu velallisen velvollisuus ilmoittaa kaikki varat ja olennaiset velat tai ainakin velkojat.

Esityksessä myös ehdotetaan muutoksia sääntelyyn, joka koskee saatavien huomioon ottamista ilman valvontaa. Pesänhoitajalla olisi jatkossa mahdollisuuden sijasta velvollisuus ottaa perusteeltaan ja määrältään selvät saatavat huomioon silloin, kun kysymys on suurella määrällä velkojia olevista samaan tai samanlaiseen perusteeseen liittyvistä saatavista eikä ole selvää, ettei saataville ole odotettavissa jako-osuutta.

Asianajajaliitto kannattaa esitystä ja toteaa esityksen vastaavan konkurssikäytäntöä.

B Menettelyn määräajat

2.1 Pesäluettelo ja velallisselvitys

Esityksessä ei ehdoteta pesäluettelon ja velallisselvityksen valmistumisen kahden kuukauden määräajan lyhentämistä.

Esityksessä ehdotetaan, että pesäluettelon viivästyessä pidennystä ei haettaisi enää tuomioistuimelta, vaan pesänhoitaja itse merkitsisi konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmä Kostiin pesäluettelon arvioidun valmistumispäivämäärän ja syyt, joiden vuoksi pesäluetteloa ei ole laadittu määräajassa. Pesänhoitajan olisi tehtävä saman sisältöinen ilmoitus myös konkurssiasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle. 

Asianajajaliitto hyväksyy muutosesityksen perustelut.

Hyvä pesänhoitotapa ja hyvä asianajajatapa edellyttävät jo tällä hetkellä, että pesänhoitaja kirjaa Kostiin tiedot siitä, mikäli pesäluettelo tai velallisselvitys eivät valmistu määräajassa.

2.2 Raukeamisesitys ja konkurssivalvonta

Pesänhoitajan on haettava konkurssin raukeamista tuomioistuimelta ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun peruste siihen on käynyt ilmi. Raukeamissäännöksissä sanan ”esitys” sijasta käytettäisiin sanaa ”hakemus”.

Esityksessä ehdotetaan tältä osin säännökseen lisättäväksi määräaika, jossa pesänhoitajan on toimitettava esityksensä velkojille ennen hakemuksen tekemistä tuomioistuimelle. Esitys olisi toimitettava kuukauden kuluessa pesäluettelon ja velallisselvityksen valmistumisesta. Esitetty määräaika ei olisi kuitenkaan ehdoton. Jos esitystä ei voida tehdä velkojille määräajassa, pesänhoitajan tulisi merkitä viivästyksen syy Kosti-järjestelmään.

Konkurssivalvonnan osalta konkurssilakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan pesänhoitajan olisi merkittävä konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmä Kostiin viivästyksen syy, jos valvontapäivää ei ole määrätty kuukauden kuluessa pesäluettelon valmistumisesta.

Asianajajaliitto toteaa muutosehdotuksien olevan esityksen tavoitteiden kannalta perusteltuja.

2.3 Jakoluetteloehdotus

Esityksen mukaan pesänhoitajan olisi laadittava jakoluetteloehdotus yhden kuukauden tai, jos kysymys on laajasta konkurssipesästä, kahden kuukauden kuluessa valvontapäivästä. Tuomioistuin voisi jatkossakin pesänhoitajan pyynnöstä erityisestä syystä pidentää tätä määräaikaa.

Asianajajaliitto kannattaa esitystä. Nykyiset määräajat ovat tarpeettoman pitkiä.

3. Ympäristövastuut konkurssissa

Asianajajaliitto pitää kannatettavana sitä, että ympäristövastuita konkurssissa koskevat kysymykset säädetään lain tasolla, koska niitä koskeva oikeuskäytäntö on ollut puutteellista ja epäselvää. On myös perusteltua, ettei ympäristövastuiden osalta tehdä poikkeuksia laissa velkojien maksunsaantijärjestyksestä säädetystä etusijajärjestyksestä. Ympäristövastuille ei tule antaa konkurssissa ns. superetusijaa muihin velkoihin nähden. Ympäristövastuita olisi siis pääsääntöisesti kohdeltava siten kuin mitä tahansa muuta konkurssivelkaa. Ehdotuksessa on huomioitu varsin hyvin eri tahojen intressit.

Ehdotuksen sisältämän ns. vaaraelementin soveltaminen on perusteltua poikkeustapauksissa. Vaaraelementti lienee hyvä kriteeri poiketa normaalista maksunsaantijärjestyksestä, eikä Asianajajaliitto ole keksinyt parempaakaan kriteeriä poikkeussääntöjen asettamiselle. Ei voi olla myöskään perusteltua, ettei viranomainen saisi takaisin varattomalle konkurssipesälle ”lainaamiaan” varoja ympäristövaaraelementin sisältämässä kiireellisessä tilanteessa, jos konkurssipesä itse on varaton. Varat kuuluvat kohtuudella tällöin viranomaiselle (veronmaksajille), eivät konkurssipesän velkojille. Mikäli vaaraelementtiä tulkitaan laventavasti, on vaarana että panttiomaisuuden arvo kärsii etenkin toimialoilla, joihin liittyy ympäristön vahingoittumisen riski. Asianajajaliitto pitää tämän vuoksi tärkeänä, että vaaraelementin tarkempaa määrittelyä pohditaan osana lainvalmistelua.

Pantinhaltijan aseman osalta Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että esityksen perusteluissa voisi mahdollisesti tarkemmin määritellä sen, mitkä konkurssipesälle aiheutuneet 16 a luvun mukaiset kustannukset olisivat sellaisia ”panttiomaisuuteen kohdistuvia kustannuksia”, jotka konkurssipesällä olisi konkurssilain 17:7:n perusteella oikeus vähentää ns. välttämättöminä pantin hoito- ja myyntikustannuksina pantin realisointituloksesta. Ehdotuksen perusteluissa mainitaan, että ”panttiomaisuuden vahingoksi ei voitaisi sälyttää sellaisia kustannuksia, jotka liittyvät muuhun konkurssipesän omaisuuteen kuin panttiesineeseen”. Toteamus ei ole kuitenkaan tyhjentävä. 
Asianajajaliitto kiinnittää huomiota esimerkiksi tilanteeseen, jossa pantatusta kiinteistöstä myydään määräala. Olisiko tällöin perusteltua, että vain ko. myytyyn määräalaan kohdistuvia kustannuksia pidettäisiin sellaisina kustannuksina, jotka konkurssilain 17:7:n perusteella vähennettäisiin ns. välttämättöminä pantin hoito- ja myyntikustannuksina.

Toisaalta Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, olisiko viranomaisella, joka on tehnyt tai teettänyt konkurssilain 16 a luvun 2-4 §:n nojalla toimenpiteitä, oikeus saada korvaus kustannuksistaan panttiomaisuuden realisointituloksesta riippumatta siitä, myydäänkö kiinteistö kokonaisuudessaan vai ainoastaan osittain mainittujen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ja riippumatta siitä, mihin osaan kiinteistöä (myytyyn tai myymättömään) viranomaisen kustannukset kohdistuvat? 

Asianajajaliiton käsityksen mukaan tilanne ei ole täysin yhteneväinen, jos konkurssilain 16 a luvun 2-4 §:n nojalla tehdyt toimenpiteet ovat konkurssipesän tai viranomaisen kustannuksia. Viranomaisten kustannusten osalta saattaisi olla perustellumpaa, että viranomaisella olisi aina oikeus saada kustannukset kiinteistön realisointituloksesta ns. ”päältä pois”, kun pantattua kiinteistöä realisoidaan. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan sama, jos konkurssipesä on itse teettänyt viranomaisen määräämät toimenpiteet. Näin ollen sovellettavien säännöstenkään ei välttämättä tule olla konkurssipesän ja viranomaisen tekemien/teettämien toimenpiteiden aiheuttamien kustannusten osalta täysin yhteneväisiä.

4. Tiedoksiannot ja konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmä

Mietintö esittää useita ehdotuksia konkurssimenettelyyn liittyvien tiedoksiantojen ja asiakirjojen toimittamisen toteuttamiseksi. Ehdotetut tiedoksiantotavat olisivat käytössä myös saneerausmenettelyssä.

Asianajajaliitto pitää ehdotuksia perusteltuina ja pesänhoitoa tehostavina. Kaikki alla olevat kommentit koskevat vastaavasti myös saneerausmenettelyä, ellei erikseen toisin todeta.
Pesänhoitajalle annetaan oikeus antaa asiakirjoja tiedoksi velkojalle ja velalliselle Kosti-järjestelmän kautta. Tämä yksinkertaistaa ja keventää pesänhoitajan tehtäviä sekä helpottaa tiedonkulkua. Sähköpostitse toimitettavissa massapostituksissa on usein vaikeuksia liitetiedostojen suuren koon vuoksi. Sähköpostit eivät mene perille myöskään tilanteissa, joissa velkojien ilmoittama yhteyshenkilö vaihtaa työpaikkaa ja sähköpostiosoite lakkaa toimimasta. Tiedoksiannon vaikeudet tuottavat pesänhoitajalle ylimääräistä työtä ja voivat estää tehokkaan tiedonkulun.

Pesänhoitajaa vaaditaan ilmoittamaan Kostia harvemmin seuraaville velkojille erikseen uuden asiakirjan tai tiedon lataamisesta Kosti-järjestelmään. Asianajajaliitto katsoo, että Kosti-järjestelmän automaattinen heräteviesti tulee saada nopeasti käyttöön turhien sähköpostimuistutusten lähettämisen karsimiseksi.

Laajoissa konkurssi- tai saneerausmenettelyissä voi olla tuhansia kotimaisia ja ulkomaisia velkojia. Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että tällaisissa menettelyissä voidaan käyttää luovia ratkaisuja pesänhoitoon ja saneeraukseen liittyvien tiedoksiantojen ja asiakirjojen toimittamiseksi. Asianajajaliitto pitää myös todennäköisenä, että teknologisen kehityksen myötä syntyy uusia palveluja, joilla tiedoksiantoja voi olla tehokasta toteuttaa pienemmissäkin pesissä. Asianajajaliitto tukee tämän vuoksi vahvasti tehtyä esitystä, että pesänhoitaja ja selvittäjä voisivat käyttää tiedoksiannossa myös muita järjestelmiä kuin Kosti-järjestelmää. Tällaisessa järjestelyssä voidaan turvata myös velkojien oikeudet hankkimalla kultakin velkojalta etukäteen suostumus tällaisen tiedoksiantotavan käyttöön ja toimittamalla velkojalle tarvittavat tunnukset järjestelmän käyttöön.

Asianajajaliitto katsoo, että pesänhoitoa ja saneerausmenettelyä tehostaa myös mahdollisuus vastaanottaa velkojien tiedoksiannot Kosti-järjestelmän tai muun järjestelmän kautta. Asianajajaliitto pitää mahdollisena, että tarjolle tulee myös palveluja, jotka tuottavat velkojien järjestelmään lataamista valvontakirjelmistä automaattisesti jakoluetteloehdotuksen tehostaen täten pesänhoitoa entisestään.

Kosti-järjestelmä esitetään jaettavaksi kahteen osaan: konkurssiasiamiehen valvontatehtäviin liittyvään ensimmäiseen osaan ja pesänhoitajan tiedoksianto- tai tiedotustarkoituksiin liittyvään toiseen osaan (ns. yksityinen osa). Esitys on hyvä ja perusteltu. Etenkin saneerausmenettelyissä on usein materiaalia, joka sisältää liikesalaisuuksia, jolloin julkisuuslain alainen Kosti-järjestelmä voisi estää tehokkaan tiedoksiannon ja lisätä menettelyn kustannuksia. Kosti-järjestelmän tehokkuus tiedoksiantokanavana perustuu joka tapauksessa sitä käyttävien velkojien määrään, mitä varten Asianajajaliitto pitää tärkeänä järjestelmän käytettävyyden kehittämistä edelleen.

Siltä osin, kun pesänhoitajaa tai selvittäjää pidetään tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna yhteisrekisterinpitäjänä, vastuunjako asetuksen alaisista tehtävistä tulee määritellä selkeästi ja yksiselitteisesti sekä ottaen huomioon tehokkaan pesänhoidon vaatimukset.

5. Julkisselvitys

Julkisselvitykseen liittyvät työryhmän esitykset ovat pääosin teknisluonteisia ja epäselvää oikeustilaa selventäviä. Asianajajaliitto pitää kaikkia esityksiä perusteltuina ja tarpeellisina.

6. Muut työryhmän ehdotukset

Hallituksen esityksen muotoon kirjoitetussa mietinnössä on useita pienempiä muutoksia konkurssilakiin ja muihin lakeihin, jotka vaikuttavat konkurssimenettelyyn. Asianajajaliitto pitää muutosehdotuksia perusteltuina. 

Helsingissä 28. toukokuuta 2018

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO


Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja. asianajaja


LAATIJAT
Asianajaja Salla Suominen, Avance Asianajotoimisto Oy, Helsinki
Asianajaja Jan Lilius, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki
Asianajaja Kari Peltola, Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy, Helsinki
Asianajaja Jouni Gauriloff, Asianajotoimisto Niemitalo Gauriloff Oy, Helsinki
Asianajaja Kari Jaatinen, Asianajotoimisto Kari Jaatinen, Helsinki


Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu immateriaalioikeuden asiantuntijaryhmässä.




Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje